Kaikki Jenni Mariana

Moikka! Tervetuloa blogiin! 

No, blogini on lähinnä noin terveys, kunto, harrastukseni, ja joitakin satunnaisia faktoja minusta, Jenni Mariana! 

Kuten elämäntapa blogger, rakastan yrittää paljon uusia asioita ja menee ulos minun comfort zone. Vaikka se on vaikeaa, se on tapa minulle parantaa ja oppia lisää eri puolilla minua. Jakaminen se sinulle on myös minun tapa kertoa teille, että voit tehdä mitä haluat niin kauan kuin et vahingoita ketään … että pelkosi eivät saisi olla este, jotta voit tutkia maailmaa!

Harrastukseni 

Maalaus 

Maalaus on yksi menetelmistä, joita yleensä teen rentoutuakseni vapaa-aikanani. Juju on antaa ajatusten vapaasti virrata. Älä ajattele lopputulosta ja vain maalata mitä sydämesi haluaa. Kokeile sitä ja tulet yllättymään tuloksesta! 

Kirjojen lukeminen

Vaikka et ole kirjoilla mihinkään luokkaan, opit paljon lukea kirjoja. Itse asiassa, lukeminen innostava kirjoja auttaa paljon tehdä huomaat, että se on okei tehdä virheitä ja oppia niistä. 

On olemassa paljon kirjoja, jotka inspiroivat sinua tulla parempi ihminen. Tässä muutamia innostavia kirjoja suosittelen lämpimästi:

  • Tyttö, Lopeta rachel Hollisin anteeksipyyntö (2019)
  • Norman Vincent Pealen positiivisen ajattelun voima (1952) 
  • Tulossa Michelle Obama (2018)
  • Nyt Löydä vahvuutesi Katalin Szilagyi (2003) 
  • Mel Robbinsin 5 toinen sääntö (2017) 
  • Gretchen Rubinin Happiness-projekti (2009)

Jos et ole innostava kirjoja, lukeminen seikkailu ja romantiikkaromaaneja auttaa paljon voit kokea erilaisia tunteita kautta merkkiä romaani.

Terveys ja fitness 

Kun olin nuorempi, en oikeastaan välitä terveydestä ja kunto. Tiedän vain, että niin kauan kuin olen elossa ja potkiminen … Olen täysin terve. 

Tämä ajattelutapa muuttui, kun huomasin paljon muutoksia kehossani, kun kasvoin vanhempi. Huomasin, että minulla on tapana kokea selkä-ja lonkkakipu useammin. Silloin tajusin, että voit silti sairastua, vaikka olet fyysisesti kunnossa.

Varmistaakseni, että olen terve, treenaan ainakin kolmesta neljään kertaa viikossa. Tämä on auttaa kehoa huuhtele myrkkyjä ulos kehosta. 

Jos et ole osaksi sydän tai treenata, on suositeltavaa löytää toimintaa rakastat tehdä. Esimerkiksi pyöräily ympäri kaupunkia tai jopa tanssia! Tavoitteena on hikoilla!

Random Faktoja Minusta 

No, nyt tiedät joitakin harrastuksiani ja miten pidän terveyteni, tässä on joitakin satunnaisia faktoja minusta:

  • Rakastan matkustamista 
  • Rakastan olla aitojen ihmisten ympäröimänä 
  • En pidä mistään limansijasta.
  • Suunnittelet vierailla Amsterdamissa 
  • Minulla on syntymämerkki vasemmassa kädessäni.
Continue Reading

Tappaako jatkuva informaatiotulva inspiraation?

Viime viikolla mainitsin kärsineeni inspiraationpuutteesta, jonka seurauksena tuntui ettei mielessä liikkunut oikein mitään arkisia asioita lukuunottamatta. Tiedostan, että tällainen voi olla jollekin täysin luonnollinen tila, mutta omalla kohdallani tuo tuntui vieraalta. Olen aina ollut kova pohtimaan, analysoimaan ja ideoimaan. Kehitän itseäni enemmän kuin mielelläni ja nautin analysoinnista sekä niihin pohjautuvien neuvojen antamisesta. Keksin tasaisin väliajoin jopa liikeideoita, jotka kaikessa luovuudessaan eivät kuitenkaan aina osoittaudu kannattavuuden osalta tarpeeksi toteuttamiskelpoisiksi.. Siitäkin huolimatta, kekseliäisyys ja luovuus ovat prosessin oleellisin osa.

Voitte siis kuvitella, kuinka oudolta tuntuu, kun yhtäkkiä mielessä ei ole pariin viikkoon ollut mitään “uutta”. Kun yhtäkkiä mikään asia ei askarruta ja kaikki ideat tuntuvat vanhoilta- “joku on kuitenkin jo keksinyt sen”. Omalla kohdallani syy tällaiseen olotilaan on selvä (joskaan ei niin mieluisa myöntää), enkä turhaan listannut yhdeksi vuoden keskeisimmistä tavoitteista juurikin läsnäoloa, jota hehkutetaan ihan syystäkin joka paikassa. Uskallan nimittäin väittää, että en ole ainoa, jonka inspiraation liekki tukahtuu loputtoman informaation alle.

Kun altistaa itseänsä jatkuvasti jollekin ärsykkeelle- pitää televisiota “taustalla” kotona ollessa, kuuntelee podcasteja autossa, katsoo youtube-videoita juoksumatolla, selaa puhelinta kassajonossa yms. on luonnollista, että ajatus ei kulje vapaasti. Tähän minäkin olin viime viikkona vähitellen ja lähes huomaamatta sortunut. Siinä missä ennen suunnittelin, kirjoitin, mietin, ideoin tai opiskelin, katsoin nyt televisiota tai selasin sosiaalista mediaa, siitäkin huolimatta, että en erityisemmin pidä kummastakaan. Vasta viikonloppuna Dublinissa ollessa huomasin, miten mieli alkoi kirkastua ja ajatus kulki taas normaalisti. Kun puhelimessa ei ollut internet-yhteyttä, eikä hotellihuoneessa katsottu televisiota, alkoi olo olla taas normaali.

Uskon, että aidosti innovatiiviset ihmiset eivät hukkaa aikaansa asioihin, jotka eivät anna heille mitään. Samalla haluan todeta, että mielestäni esimerkiksi elokuvien katsominen ja blogien seuraaminen voivat antaa paljonkin. Ne voivat tuoda elämään uusia näkökulmia, inspiroida, rentouttaa tai ihan vain viihdyttää. Kuitenkin siinä vaiheessa kun huomaa katsovansa lempi televisiosarjaansa tuntikaupalla uudelleen ja uudelleen päivästä toiseen tai tajuaa seuraavansa sellaisten ihmisten elämää, jotka eivät tuo elämään “yhtään mitään” voi miettiä, ottavatko nuo asiat enemmän kuin antavat.

Koska haluan ylläpitää nykyistä olotilaani päätin hieman skarpata ja keksiä konkreettisia ratkaisuja.

Tästä lähtien aion..

  • Nukkua puhelin olohuoneessa (tätä tein itseasiassa aina välillä aikaisemminkin), jotta heti aamulla ensimmäisenä ei tule altistettua itseään kaikelle mahdolliselle
  • Seurata vain sellaisia ihmisiä, jotka tuovat elämääni jotakin positiivista. Tämä on mielestäni verrattavissa siihen, että ei “oikeassa elämässäkään” ympäröi itseään negatiivisilla ihmisillä
  • Olla käyttämättä somessa/netissä turhaa aikaa. Kaikki tietää mitä tapahtuu kun googlaa yhtä asiaa ja päätyy sen jälkeen lukemaan aiheen vierestä “pari” artikkelia ja lopuksi katsomaan mitä kummallisempia youtube-videoita. Tai vaihtoehtoisesti kun selaa instagram- profiilia ja on pian todella kaukana siitä mistä aloitti
  • Nauttia ihan vain hiljaisuudesta. Pidin ennen todella paljon omien ajatusten kanssa olemisesta ja ihan vain kaikesta rauhallisuudesta- haluan keskittyä tähän enemmän ja se tarkoittaa juuri sitä, että koko ajan ei tarvitse olla jotain “taustahälinää”

Näin uuden vuoden kunniaksi voi siis ruokavalion lisäksi tai sijasta siivota elämänsä turhista ärsykkeistä. Jos ympäröi itsensä jatkuvalla informaatiotulvalla, ahdistavilla some-tileillä tai negatiivisilla uutisilla on olo varmasti huono ja stressaantunut sen sijaan, että voisi altistaa itsensä positiivisille asioille ja voida huomattavasti paremmin.
Elämä on tässäkin tapauksessa sellaista kuin itse siitä teemme.

Millaisia ajatuksia aihe teissä herättää?

Continue Reading

Tunnetko lukkosi?

Kuten jo hetki sitten mainitsin, henkinen hyvinvointi on minulle tärkeää – ihan yhtä tärkeää kuin fyysinenkin hyvä olo, josta pidän vuodesta toiseen huolta. Panostan fyysiseen hyvinvointiini mm. urheilemalla säännöllisesti, syömällä terveellisesti, juomalla riittävästi vettä, nukkumalla tarpeeksi sekä pyrkimällä jatkuvasti oppimaan lisää kaikista mainitsemistani, sillä olen aiheista aidosti kiinnostunut. Henkiseen hyvinvointiin panostaminen vaatii hieman enemmän keskittymistä eikä se aina tule automaattisesti. Pyrin kuitenkin ottamaan aikaa itselleni, kuuntelemaan sisintäni, harjoittamaan kiitollisuutta, ajattelemaan positiivisesti, käsittelemään tunteeni ja ennen kaikkea jatkuvasti kehittymään.

Hyvinvointi on fyysisen ja henkisen puolen summa eikä hyvään oloon riitä se, että ainoastaan toinen puoli voi hyvin.

Olen jo vuosia janonut tietoa erilaisista henkiseen hyvinvointiin liittyvistä aiheista, jonka seurauksena olen lukenut paljon kirjallisuutta mm. mielestä, läsnäolosta ja tietoisesta ajattelusta. Viime kesänä päädyin lukemaan Kimmo Takasen kirjoittaman Tunnelukkosi- kirjan sekä  jatko-osan: Murra Tunnelukkosi, joita haluan kumpaakin erikseen suositella, sillä voin taata niiden antavan lukijalle ymmärrystä omaan ja toisten käytökseen sekä tietynlaista helpotusta elämään, vaikka ei olisi ennen samankaltaista kirjallisuutta lukenutkaan.

Kirjat paneutuvat lapsuudessa ja nuoruudessa opittuihin 18 tunnelukkoon, jotka ovat tapoja reagoida, kokea, tuntea, ajatella ja käyttäytyä. Tunnelukkojen vuoksi päädymme käyttämään lapsuudessa opittuja keinoja selviytyäksemme meille hankalissa tilanteissa, mutta vaikka ne toimivat lapsena, ovat ne kuitenkin aikuisiällä haitallisia ja toimivat aina itseämme vastaan. Jokaisella meistä on tunnelukkoja. Ne saavat meidät mm. vaatimaan itseltämme kohtuuttomasti hyviä suorituksia, ponnistelemaan aina uusien tavotteiden kanssa niin ettemme koskaan saavuta mielenrauhaa, mukautumaan ryhmätilanteissa jottemme jäisi ulkopuolisiksi ja epäilemään ihmisiä vaikka siihen ei olisi syytä. Tunnelukot tuovat elämäämme huolia ja pelkoja, jotka eivät pohjaudu todelliseen vaaraan. Ne vaikeuttavat myös ihmissuhteitamme, joissa saatamme päätyä mm. käyttäytymään epäluuloisesti, mustasukkaisesti tai jopa kohtelemaan toisia huonosti. Tunnelukkojen seurauksena koemme itsemme epäonnistuneiksi, huonoiksi, tyhmiksi, itsekkäiksi ja tunnemme häpeää ja arvottomuutta, vaikka siihen ei ole tarvetta.

Olen varma, että esimerkiksi useissa parisuhteissa tunnelukot riitelevät keskenään, henkilöiden sitä itse tiedostamatta. Itse olen ainakin lapsenomaisesti kiukutellut täysin turhasta sen sijaan, että olisin tiedostanut, saatikka ääneen sanonut, että kyse on siitä, että tarvitsen tulla kuulluksi ja nähdyksi. Ainoastaan aikuismaisesti reagoimalla olisin saanut kyseisen tarpeen tyydytettyä, kun toinen olisi ymmärtänyt, mistä on pohjimmiltaan kyse. Tämä on täysin luonnollista, mutta valitettavasti kukaan ei voi ymmärtää sinua ennen kuin itse ymmärrät itseäsi.

Tunnelukot eivät rajoitu ainoastaan vuorovaikutustilanteisiin vaan ne toimivat myös ollessamme täysin yksin. Esimerkiksi vaativuuden tunnelukko saa aikaan sen, että itseltä vaaditaan kohtuuttomia sitä sen suuremmin tiedostamatta, jolloin mikään ei riitä. Pahimmillaan tunnelukot vaikuttavat jopa niin, että näemme ympäröivän maailman oman tunnelukkolinssimme läpi, mitä tiedostamatta saattaa elämä tuntua vaativalta, pelottavalta, tms. vaikka se ei sitä todellisuudessa olisikaan.

Pari viikkoa sitten osallistuimme Kimmo Takasen pitämälle Tunnelukkosi- kurssille, jossa käsiteltiin lukkojen avausta skeematerapian avulla. Kahden päivän kurssin aikana opimme ymmärtämään ja ennen kaikkea tiedostamaan omia tunnevajeitamme ja sitä, mitä aidosti tarvitsemme. Saimme arvokkaita työkaluja siihen, miten lukkoja voi työstää, vaikka prosessi ei tietyllä tapaa koskaan lopu. Kurssilla käsiteltiin myös vanhemmuutta, joka auttoi ymmärtämään validoivan, eli lapsen tarpeita huomioivan, vanhemmuuden merkityksen. Vaikka kukaan vanhempi ei missään nimessä ole täydellinen (eikä tarvitsekaan olla!) ja jokaiselle lapselle syntyy väistämättäkin lukkoja, on lohduttavaa, että itse ymmärtää niiden olemassa olon ja seuraukset sekä kykenee auttamaan tulevaisuudessa omia lapsiaan heidän lukkojensa ymmärtämisessä ja työstämisessä. Olen todella iloinen, että osallistuin kurssille ja samalla todella kiitollinen siitä, että tällaista tietoa on tänä päivänä meidän kaikkien saatavilla.

Mielestäni on vastuullista ymmärtää itseään, tiedostaa omat lukkonsa ja niiden syntyperä, sillä muuten on kohtuutonta olettaa, että toiset tietäisivät mitä todella tarvitset ja jäät aina tuntemaan olosi vajaaksi sekä tyydyttömäksi. On helpottavaa kun tietää olevansa matkalla paremmaksi puolisoksi, ystäväksi, tulevaksi vanhemmaksi ja ennen kaikkea myötätuntoisemmaksi koko elämän mittaiseksi kumppaniksi omalle itselleen.

Joko te olette lukeneet kyseiset teokset?

Lähteet: Mikä on tunnelukko?,18 Tunnelukkoa

Continue Reading