Tunnetko lukkosi?

Kuten jo hetki sitten mainitsin, henkinen hyvinvointi on minulle tärkeää – ihan yhtä tärkeää kuin fyysinenkin hyvä olo, josta pidän vuodesta toiseen huolta. Panostan fyysiseen hyvinvointiini mm. urheilemalla säännöllisesti, syömällä terveellisesti, juomalla riittävästi vettä, nukkumalla tarpeeksi sekä pyrkimällä jatkuvasti oppimaan lisää kaikista mainitsemistani, sillä olen aiheista aidosti kiinnostunut. Henkiseen hyvinvointiin panostaminen vaatii hieman enemmän keskittymistä eikä se aina tule automaattisesti. Pyrin kuitenkin ottamaan aikaa itselleni, kuuntelemaan sisintäni, harjoittamaan kiitollisuutta, ajattelemaan positiivisesti, käsittelemään tunteeni ja ennen kaikkea jatkuvasti kehittymään.

Hyvinvointi on fyysisen ja henkisen puolen summa eikä hyvään oloon riitä se, että ainoastaan toinen puoli voi hyvin.

Tunnelukko

Olen jo vuosia janonut tietoa erilaisista henkiseen hyvinvointiin liittyvistä aiheista, jonka seurauksena olen lukenut paljon kirjallisuutta mm. mielestä, läsnäolosta ja tietoisesta ajattelusta. Viime kesänä päädyin lukemaan Kimmo Takasen kirjoittaman Tunnelukkosi- kirjan sekä  jatko-osan: Murra Tunnelukkosi, joita haluan kumpaakin erikseen suositella, sillä voin taata niiden antavan lukijalle ymmärrystä omaan ja toisten käytökseen sekä tietynlaista helpotusta elämään, vaikka ei olisi ennen samankaltaista kirjallisuutta lukenutkaan.

Kirjat paneutuvat lapsuudessa ja nuoruudessa opittuihin 18 tunnelukkoon, jotka ovat tapoja reagoida, kokea, tuntea, ajatella ja käyttäytyä. Tunnelukkojen vuoksi päädymme käyttämään lapsuudessa opittuja keinoja selviytyäksemme meille hankalissa tilanteissa, mutta vaikka ne toimivat lapsena, ovat ne kuitenkin aikuisiällä haitallisia ja toimivat aina itseämme vastaan. Jokaisella meistä on tunnelukkoja. Ne saavat meidät mm. vaatimaan itseltämme kohtuuttomasti hyviä suorituksia, ponnistelemaan aina uusien tavotteiden kanssa niin ettemme koskaan saavuta mielenrauhaa, mukautumaan ryhmätilanteissa jottemme jäisi ulkopuolisiksi ja epäilemään ihmisiä vaikka siihen ei olisi syytä. Tunnelukot tuovat elämäämme huolia ja pelkoja, jotka eivät pohjaudu todelliseen vaaraan. Ne vaikeuttavat myös ihmissuhteitamme, joissa saatamme päätyä mm. käyttäytymään epäluuloisesti, mustasukkaisesti tai jopa kohtelemaan toisia huonosti. Tunnelukkojen seurauksena koemme itsemme epäonnistuneiksi, huonoiksi, tyhmiksi, itsekkäiksi ja tunnemme häpeää ja arvottomuutta, vaikka siihen ei ole tarvetta.

LukkoLukko

Olen varma, että esimerkiksi useissa parisuhteissa tunnelukot riitelevät keskenään, henkilöiden sitä itse tiedostamatta. Itse olen ainakin lapsenomaisesti kiukutellut täysin turhasta sen sijaan, että olisin tiedostanut, saatikka ääneen sanonut, että kyse on siitä, että tarvitsen tulla kuulluksi ja nähdyksi. Ainoastaan aikuismaisesti reagoimalla olisin saanut kyseisen tarpeen tyydytettyä, kun toinen olisi ymmärtänyt, mistä on pohjimmiltaan kyse. Tämä on täysin luonnollista, mutta valitettavasti kukaan ei voi ymmärtää sinua ennen kuin itse ymmärrät itseäsi.

Tunnelukot eivät rajoitu ainoastaan vuorovaikutustilanteisiin vaan ne toimivat myös ollessamme täysin yksin. Esimerkiksi vaativuuden tunnelukko saa aikaan sen, että itseltä vaaditaan kohtuuttomia sitä sen suuremmin tiedostamatta, jolloin mikään ei riitä. Pahimmillaan tunnelukot vaikuttavat jopa niin, että näemme ympäröivän maailman oman tunnelukkolinssimme läpi, mitä tiedostamatta saattaa elämä tuntua vaativalta, pelottavalta, tms. vaikka se ei sitä todellisuudessa olisikaan.

Rakkauslukko

Pari viikkoa sitten osallistuimme Kimmo Takasen pitämälle Tunnelukkosi- kurssille, jossa käsiteltiin lukkojen avausta skeematerapian avulla. Kahden päivän kurssin aikana opimme ymmärtämään ja ennen kaikkea tiedostamaan omia tunnevajeitamme ja sitä, mitä aidosti tarvitsemme. Saimme arvokkaita työkaluja siihen, miten lukkoja voi työstää, vaikka prosessi ei tietyllä tapaa koskaan lopu. Kurssilla käsiteltiin myös vanhemmuutta, joka auttoi ymmärtämään validoivan, eli lapsen tarpeita huomioivan, vanhemmuuden merkityksen. Vaikka kukaan vanhempi ei missään nimessä ole täydellinen (eikä tarvitsekaan olla!) ja jokaiselle lapselle syntyy väistämättäkin lukkoja, on lohduttavaa, että itse ymmärtää niiden olemassa olon ja seuraukset sekä kykenee auttamaan tulevaisuudessa omia lapsiaan heidän lukkojensa ymmärtämisessä ja työstämisessä. Olen todella iloinen, että osallistuin kurssille ja samalla todella kiitollinen siitä, että tällaista tietoa on tänä päivänä meidän kaikkien saatavilla.

Oulu

Mielestäni on vastuullista ymmärtää itseään, tiedostaa omat lukkonsa ja niiden syntyperä, sillä muuten on kohtuutonta olettaa, että toiset tietäisivät mitä todella tarvitset ja jäät aina tuntemaan olosi vajaaksi sekä tyydyttömäksi. On helpottavaa kun tietää olevansa matkalla paremmaksi puolisoksi, ystäväksi, tulevaksi vanhemmaksi ja ennen kaikkea myötätuntoisemmaksi koko elämän mittaiseksi kumppaniksi omalle itselleen.

Joko te olette lukeneet kyseiset teokset?

Lähteet: Mikä on tunnelukko?,18 Tunnelukkoa

New at home: Jura

”Good ideas start with great coffee”

Muistan kuinka pari vuotta sitten istuin ystäväni kanssa lounaalla pidennetyllä viikonloppureissulla Madridissa, joka on muuten yksi lempi kaupungeistani- kerkesinhän siellä aikanaan vuoden asustaakin. Lounaan ohessa päädyimme leikkimielisesti keskustelemaan unelmista ja sitä kautta unelmakodeista.

En ole koskaan kokenut olevani perinteinen ”punainen talo ja perunamaa”- tyyppinen ihminen (never say never..), mutta unelmieni kodille osasin kuitenkin listata viisi kriteeriä. Minun unelmakotini oli tuolloin ja on edelleen ylimmän kerroksen huoneisto, mielellään kaupungissa, josta lentoyhteydet ovat suhteellisen hyvät ja esimerkiksi viikonloppureissut, vähintäänkin pidennetyt sellaiset, ovat mahdollisia. Kodissa on valkoinen keittiösaari sekä vierashuone, jonne kaikki läheiset, etenkin ulkomailla asuvat ystävät, ovat aina tervetulleita. Lisäksi keittiöstä löytyisi laadukas kahvikone, jonka jauhaman kahvin tuoksu leijalee asunnossa etenkin sunnuntaiaamuisin, jolloin kahvikupin voi ottaa mukaan korkeean sänkyyn.

Elämän pieniä iloja.

IMG_1335fixIMG_13431

”This home runs with love, laughter and coffee”

A few years ago I was on a weekend getaway with a dear friend in Madrid, which is actually one of my favorite cities in the world. I remember clearly how we were having lunch on a sunny terrace and somehow ended up talking about our dreams which lead of course to a playful dream home imagination.

I have never really been a ”big house and huge yard”- type of person (never say never…) but I was still able to (easily) list five criteria for my ultimate dream home. My dream home was back then- and still is- a top floor apartment, most prefearably in a city that has good enough flight connections for a weekend trip or at least a long weekend is possible every now and then. The bright kitchen has a white kitchen island and the apartment itself has a guest room so all our guests, especially friends living abroad, can always feel welcome. Additionally there would be a proper coffee machine which would enable the recently brewed coffee smell to wonder around the apartment especially on Sunday mornings, when coffee will always enjoyed in a high, big and soft bed. 

The little things..

IMG_1358

Rentouttavaa alkavaa viikonloppua! Have a relaxing weekend <3

Almost seven weeks in New York- thoughts & some of my favorite pictures

I feel finally ready to conclude my feelings about New York by listing some likes and dislikes. Before starting I should mention that moving to New York had long been one of my biggest dreams despite the fact that I had never been there before. I guess I have nothing but the countless amount of movies, songs and amazing stories to blame. 😉 Due to those I had of course formed some preconceptions but I tried my best to keep an open mind. I was also prepared to face the fact that I might end up hating the city. Well did I? No.

UNADJUSTEDNONRAW_thumb_30b91.jpeg

Let’s start with the positive! Here is the list of things I loved.

  • People. Many people think New Yorkers are rude and ignorant but that is not true. The people are kind and extremely helpful- maybe sometimes a little busy but that is understandable as they are all trying to make it in the city.
  • The culture of polite and social. Quick compliments from people walking by on busy streets, ”keep up the good work”- pep talks at the gym, small conversations about the weather by the water – small things that make a big difference.
  • Service. Especially in restaurants, coffee places and stores the service was great. I really felt that the staff in these places really cared and were there to exceed customer expectations. I do acknowledge that in some places the tip can work as a motivator but also in ”tipless places” such as clothing stores the sales people introduced themselves and were always eager to help (even though you tried a million different pieces and didn’t like anything.. 😉 ).
  • It is so beautiful everywhere. No matter where you are you can take a picture to capture what’s in front of you- that will be beautiful.
  • Difference between areas. Manhattan is a surprisingly tiny island but it has several areas which are all completely different from each other. Areas like East and West Village consist of only low buildings and the atmoshphere is peaceful and town-like, whereas midtown is full of skyscrapers, downtown filled with financial corporations etc. Of course there are also Brooklyn, Queens and The Bronx, which all deserve to be mentioned. My favorite areas in Manhattan are Upper West Side, East & West Village and Gramercy Park but I also loved spending time downtown (or anywhere) by the water.
  • Water & Parks. Once more. The light breeze combined with the smell of water make me happy every single time. I feel so calm just by looking at the river or ocean  in addition to which I love the contrast created towards all the concrete. The above also apply to parks (especially the mightiest of them all: Central Park).
  • Music. Concerts, live music in bars, street performers- everything, all the time.
  • Inspiring people on the streets. I have never been so inspired that in New York. I wore the craziest outfits and came up with the weirdest ideas. So refreshing.
  • You can do anything at any time. Art, sport games, comedy clubs, all kinds of different tours, boat rides, bar openings, shopping, tv-shows.. ”If you can dream it, you can do it in New York”, I heard.
  • Feeling of Freedom. Is there something better?

UNADJUSTEDNONRAW_thumb_30c3

UNADJUSTEDNONRAW_thumb_315dUNADJUSTEDNONRAW_thumb_30c5UNADJUSTEDNONRAW_thumb_38caA few things thatI did not love…

  • The Subway. Yes it is very handy, I admit that, however the rats, dirt, heat and aggressive people make the rides slightly less enjoyable..
  • Places with a lot lot of people. To be honest I am not the biggest fan of Times Square or any other place that is constantly fully packed with people. Gladly there are only a few such places and so much more.
  • The heat. New York in August (even in September) is be very hot. If you are not prepared for over 30 degrees in a city setting, you should visit another time. 😉
  • The New York Crazies. Everybody who has taken the New York Subway or any paid attention while scrolling down the streets knows what I am talking about.
  • The unavoidable yet very visible inequality. According to The Economist there are 63,000 homeless people in shelters of New York. Around 3000 people sleep on the streets. This is obviously horrible and makes you wonder constantly.

UNADJUSTEDNONRAW_thumb_3155UNADJUSTEDNONRAW_thumb_30de

Maybe it was the feeling of seclusion- being completely separated from the rest of the world- that in the weirdest way made me feel like home. I am grateful that I got to try out what it would be like to be to live in New York and I am sure I’ll be back. Until next time.

UNADJUSTEDNONRAW_thumb_392c2

In New York
Concrete jungle where dreams are made of
There’s nothing you can’t do
Now you’re in New York
These streets will make you feel brand new
Big lights will inspire you
Let’s hear it for New York

In case you have any questions or would like to have some tips, please just let me know. 🙂

The new rich

Pyörähdin muutama päivä sitten joululahjaostoksilla (ensimmäistä kertaa vuosiin olen hyvissä ajoin liikenteessä!) enkä voinut olla panematta merkille lukemattomia määriä henkiseen hyvinvointiin liittyviä kirjoja. Muistelen, ettei siitä ole montakaan vuotta kun nuo samaiset hyllyt notkuivat  ”näin rikastut”- teoksista, joiden kansissa komeili tunnettuja miljardöörejä. Koen suunnan olevan ainoastaan positiivinen, mutta  havahduin kuitenkin miettimään mitä oikein tapahtui?

matte3

Kun mietin omaa suhtautumistani menestykseen ja varallisuuteen huomaan sen muuttuneen vuosien saatossa paljonkin. Esimerkkinä muistan kuinka lukion theory of knowledge tunnilla (tämä oli IB- lukion spesiaaliaine, jonka aikana enimmäkseen pohdittiin toinen toistaan ihmeellisempiä asioita!) katsoimme videon, jonka avulla havainnollistettiin mitä tapahtuisi, jos ihmiset eivät miettisi rahaa ammatinvalinnassa laisinkaan vaan sen sijaan tekisivät työkseen jotain sellaista mihin he kokevat intohimoa. Mieleeni on painautunut kuinka en oikein voinut samaistua videon keskeiseen sanomaan. En ymmärtänyt miksi työtä ja intohimon kohteena olevaa luovaa tekemistä kuuluisi edes yhdistää- olin mieltänyt nuo kaksi elämän eri osa-aluieiksi, ikäänkuin työn ja huvin. Tuo oli myös aikaa, jolloin en kokenut osaavani tehdä mitään luovaa, koska en osannut maalata tai soittaa taidokkaasti jotakin instrumenttia. Ajatusmaailmani oli tuohon aikaan, luultavasti nuoresta iästä johtuen, kovin kehittymätön. Tänä päivänä ymmärrän niin videon tarkoituksen kuin myös luovuuden käsityksenä paremmin. Ymmärrän kuinka paljon rakastan juurikin luovia asioita joiden kautta voin toteuttaa itseäni (vaikka ne eivät vieläkään ole piirtämistä tai pianon soittoa) ja ”varallisuus on elämässä toissijaista”- ajatus tuntuu kutakuinkin itsestään selvältä.

Me kaikki länsimaalaiset tiedämme ettei raha tuo onnea. Näemme uutisissa harmittavan usein miten rikkaat, usein julkisuudesta tutut henkilöt, ajautuvat erilaisiin haitallisiin riippuvuuskierteisiin- jopa itsemurhiin. Usein saatamme myös tuntea muutaman varakkaan henkilön, joiden elämä rahasta huolimatta on onnetonta.

matte2

Itse huomaan jatkuvasti kuinka en ihaile enää juurikaan materiaa tai ulkoista kauneutta. Siinä missä ennen saatoin ihastella päivittäin toisten laukkuja ja kenkiä, ihailen nykyään enimmäkseen onnellisia ihmisiä, sellaisia joilla on niin hyvä olla, että se säteilee muihinkin. Ei ole väliä kuinka paljon varallisuutta tuolla ihmisellä on, ainoastaan hänen sisäinen hyvinvointinsa saa minussa aikaan arvostusta.

Jos minulta kysytään niin henkinen hyvinvointi on uusi rikkaus.

IMG_8788.jpeg

Äkkiseltään voisi kuvitella, että tuollainen rauha ja elämän arvostamisen kautta uloskumpuava hyvä olo on meidän kaikkien saavutettavissa helposti, mutta asian yksinkertaisuus ei selittäisi merkille panemaani valtavaa määrää erilaisia teoksia aiheesta. Mielestäni jokainen voi päättää tietyssä määrin alkavansa arvostamaan elämän pieniä asioita ja tullen sitä kautta onnelliseksi, mutta mikäli sisällä on käsittelemättömiä asioita tai ahdistavia ajatuksia, ei päätös positiivisuudesta luultavasti riitä. Onnellisuus, kauneus ja elämänilo lähtevät kaikki henkisestä hyvinvoinnista.

Meillä kaikilla on omat mieltä askarruttavat ”luurankomme”, joista pahimmat vaikuttavat väkisinkin mieleemme ja sitä kautta elämänlaatuumme negatiivisesti. Kuitenkin vain panostamalla henkiseen hyvinvointiimme – tiedostamalla, kohtaamalla ja käsittelemällä nuo ikävätkin asiat kykenemme aidosti voimaan hyvin ja nauttimaan elämästä täysillä. Se jos jokin on rikkautta.

Mitä mieltä te olette henkisestä hyvinvoinnista ja sen kasvaneesta suosiosta? 🙂

Ihanaa alkavaa viikkoa! <3