Onko ”järkevä elämä” parempaa? Empire State Building kuvia

Viime aikoina olen pyöritellyt mielessäni järkevää elämää, sillä siitä poikkeaminen on meille monelle haastavaa, vaikka loppupeleissä kaikkien elämät ovat luonnollisesti yhtä arvokkaita ja ”järkeviä”.

fullsizeoutput_22e1

Tässä yhteydessä tarkoitan järkevällä elämällä pikemminkin stereotyyppistä tavallista elämää, josta meille jokaiselle on määräytynyt tietynlainen kuva. Usealle, myös minulle, sellaiseen elämään kuuluvat koulujen käynti loogisessa järjestyksessä ja uralla portaittain eteneminen. Helposti yhtälöön yhdistetään myös aviopuoliso, omakotitalo, farmari ja kenties kesämökki. Kun ikää on ”sopivasti” myös lapsien saatetaan olettaa olevan ajankohtaisia. Itse pidän tällaista(kin) elämää todella upeana mikäli se sopii kyseisille henkilöille, mutta tiedostan, että kaikkien valinnat ovat yhtä hyviä ja yritän ymmärtää miksi yksi elämäntapa olisi joissain määrin sosiaalisesti hyväksytympää kuin muut? Vai onko se vain meidän omaa harhakuvitelmaa?

fullsizeoutput_22de

Kun en ollut pitänyt vielä välivuotta (huomaan, että olen nimennyt viime vuoden välivuodeksi, koska en opiskellut tai työstänyt aikaisemmin valitsemaani uraa), oli minun todella helppoa kertoa menneisyydestäni, sillä joka vuosi olin ottanut jonkun ”järkevän” askeleen. Olin siirtynyt peruskoulusta, lukioon, siitä korkeakouluun ja suoraan ulkomaille töihin- aina ”parempaan tilanteeseen” ja suurempaan kaupunkiin. Kaikki nuo valinnat tuntuivat silloin todella hyviltä. Uskallan myöntää, että tietynlainen loogisuus toi varmuutta sekä turvallisuutta ja että niin sanotussa järkevässä elämässä ei joutunut miettimään valintojaan samalla tavalla. Syy lienee siinä, että voi tiedostomattaan vakuuttaa itselleen menevänsä elämässään oikeaan suuntaan, sitä sen suuremmin miettimättä.

Mutta mitä sitten kun tekeekin mieli valita toisin? Kun haluaa aloittaa uransa alusta, lopettaa opiskelemansa alan tai vaikka päättää olla menemättä naimisiin. Joutuuko valintojaan selittelemään muille, tai vielä pahemmassa tilanteessa- onko niitä perusteltava itselleen? Onko oikeasti hankalaa elää normien vastaisesti vai kuvittelemmeko me vain niin? 

fullsizeoutput_22df

Ympärillämme on niin paljon upeita ja älykkäitä yksilöitä, jotka kyllä ymmärtävät, että sama tapa elää ei sovi kaikille. Ehkä pitäisi vain luottaa siihen, että nykypäivänä on täysin ymmärrettävää valita erillä tavalla omaa sydäntään kuunnellen sen sijaan, että järkevän elämän tuoman helppouden ja turvallisuuden toivossa puristuisi tiettyyn muottiin. Loppupeleissä jokaisen elämä on kuitenkin itseään varten.

fullsizeoutput_22e0

Pyrin jatkuvasti itse olemaan tietoinen siitä miten suhtaudun toisten, etenkin läheisten ihmisten valintoihin. Sen sijaan, että edes hetkellisesti miettisin ovatko valinnat järkeviä, pyrin miettimään, tuntuvatko ne heille oikeilta ja tekevätkö ne heidät onnellisiksi. Se, että kaikki voivat hyvin ja ovat onnellisia on ideaalitilanne-  toisen onni ei ole koskaan itseltä pois.

fullsizeoutput_22e2

Tämän tekstin avulla halusin ehkä muistuttaa itseänikin, että jokainen valinta on oikea niin kauan kuin se tekee onnelliseksi- tietenkään ketään satuttamatta. Joskus voi tuntea olevansa hukassa, vaikka ei loppupeleissä niin olisikaan. On vain valinnut oman polkunsa, mikä tietysti pelottaa kun ”järkevyyden” tuoma turva ja varmuus oikeasta valinnoista puuttuu. Oma tie on kuitenkin se ainoa oikea ja se tekee meistä juuri sellaisia, mitä olemme halunneetkin olla samalla vieden meitä meille oikeaan suuntaan.

fullsizeoutput_22dd

Oletteko te joutuneet joskus perustelemaan valintojanne itsellenne tai muille?

ps. tuntuu, että tämä blogi voisi muuttua onnellisuusblogiksi, sillä se on selvästi aihe, joka minua näyttää kiinnostavan! 😀 myös muita juttuja tulossa- ihan mahtavaa kun niin moni on löytänyt tänne. 🙂

Kuvat ovat Empire State Buildingistä, jossa vierailimme viime sunnuntaina. Satuimme olemaan siellä vielä auringonlaskun aikaan, mikä osottautui todella kauniiksi ajankohdaksi. Vinkki: liput kannattaa todellakin varata etukäteen. Siitä huolimatta, että vierailimme kiireiseen aikaan, emme joutuneet odottamaan oikeastaan ollenkaan.